Kawacon

Pitihän siellä käydä. Onhan se melkein naapurissa. Kävin pyörimässä Joensuun nyt neljättä kertaa järjestettävässä Kawaconissa. Con oli tänä vuonna ihan hirveän hiljainen ja vähä kävijäinen, sunnuntaina ei ollut paljon väkeä ollenkaan. Itse olin ensimmäistä kertaa ohjelmanjärjestäjänä juontaessani sunnuntaina kahden kaverini kanssa pitämämme Cosplay-shakin.

Lauantaina laitoin coniin vanhan tutun Ritualist cossini. Puku alkaa olla tosin jo ikänsä loppurajoilla, mutta kyllä se vielä ainakin tämän kerran kesti päällä. Tällä kertaa varioin hieman pukua olemalla ilman hattua tai tatuointeja. Guild Warsissa on mahdollista jättää nämä asiat pois, joten lauantaina oli tälläinen untattooed ritualist skin.

Glorious posing FFFightissa (kuvaaja Rea Rautamies)

Mitä ohjelmistoon tulee, piti se cosplay-kilpailu käydä katsomassa. Itse en voinut osallistua, sillä ritualistilla on jo voitettu kerran. Kilpailuja on välillä kiva myös seurata katsomosta käsin. Oli todella hienoa kuinka paljon aloittelijoita kisassa oli mukana! Myös valituissa hahmoissa oli paljon lähde-eroja. Hyvin tehty kaikki kisaajat! Kisan jälkeen oli vuorossa samoilta ihanilta ohjelmajuontajilta vuorossa FFFight. Tähän numeroon otin itsekin osaa, vaikka en yleensäkkään tykkää lavalla pyöriä. Ritualistillä oli ehkä helppo lähteä kun tiesi hahmon niin hyvin, että osasi heittää päästä yleisöä viihdyttäviä one-linereita. PS: voitin eräni :D!

Video on kännykkälaatua, mutta kävin jokatapauksessa leikkimässä Spirit-pallollani

Sunnuntaita varten käytimme ahkerasti lauantai-iltapäivän kalastellen osallistujia cosplay-shakkiin. Monikaan ei ollut koskaan kuullut kyseisestä ohjelmanumerosta. "Miten niin, tämähän oli ihan yleistä silloin...2008!" Ehkä olikin jo aika rebootata tätä ohjelmaa nuoremmalle conikansalle. Loput osallistujista vedimme mukaan yleisöstä sunnuntaina. Teippasimme lattiaan ruudukon, jonka täydellisestä neliöllisyydestä ei kannata keskustella, mutta joka oli toimivuudeltaan täydellinen. Pojat pelasivat peliä ja minä juonsin. Oli hienoa kuinka nappuloina toimineet cossaajat heittäytyivät peliin mukaan, heittivät vitsejä, liikkuivat oman tahtonsa mukaan ja pitivät hauskaa. Pelin jälkeen saimme monelta kommentteja siitä, kuinka he pitivät ohjelmasta, ja haluavat toistekkin osallistua. Omat suosikkinappulani olivat valkoisten hevonen Sasha (SnK) ja mustien hevonen Ezio (AC2), joiden välille kehittyi suorastaan rakkaustarina seuratessaan toisiaan pitkin kenttää.

(Kuvaaja Rea Rautamies)

Toivon mukaan ensi vuoden conissa on enemmän kävijöitä. Lisäksi toivon, että järjestäjät korjaavat niitä epäkohtia, joita ohjelmanjärjestäjinä meille tuli. Olisi mukava saada aktiiviohjelmavastaavalta sähköpostiin vastauksia useammin kuin kerran kahdessa viikossa.

Loppuun vielä kuva siitä Orihime puvusta, jonka tein talvella kaverini kaverille :)

Kuvaaja Ilkka Reponen

Ritualist kuvauspisteellä

Tässä Anikin kuvauspisteen ottamat kuvat Katsudoconin kisacossistani. Kuvat Kyuu Eturautti

Katsudocon II

Ensimmäinen kertani tässä Jyväskylässä järjestetyssä conissa. Ja nähtävästi myös viimeinen kun sitä ei kuulemma enää järjestetä. Olin alkuun skeptinen siitä kuinka con toimii ostoskeskuksessa, mutta loppujen lopuksi ihan hyvin toimiva formaatti.

Jyväskylässä olimme yötä kaverilla, jonka luona hoidimme suurimmat hahmoon kuuluvat meikkaukset kaulaan, selkään ja vatsaan. Kädet tatuoitiin vasta con-alueella. Itse pukukin puettiin vasta pukuhuoneessa, käytäntö joka oli itselleni ihan uusi. Tapanani kun on pukea jo yöpymispaikassa cossivermeet. Tein kuitenkin päätöksen olla kulkematta Jyväskylän läpi etnisessa puvustuksessa.

Tuomarointi meni pitkästä aikaa omalta osaltani hyvin. Osasin kertoa puvustani sen mitä olin suunnitellutkin, enkä vain "kunhan vastannut" siihen mitä kysyttiin. Tuomarit pitivät puvun yksityiskohdista, niitä nyt ei puuttunutkaan. Myös puvun "luomu"ominaisuus sai kehuja, eli kuinka olin tehnyt puvun materiaaleista, joita hahmo olisi itsekkin voinut saada käsiinsä ja käyttää: pellava, nahka, puu...

En ole ennen ollut sellaisessa cosplaykisassa johon sisältyy performanssi, joten kisaaminen jännitti tavallista paljon enemmän. Yhdessä vaiheessa olin unohtanut miltä taustamusiikkini edes kuullosti, saati se mitä esitys sisälsi. Stressiäni lisäsi tajutessani olevani kisaamassa Asikaisten siskoja vastaan. He olivat Suomen viime kerran WCT-edustajia, ja muutenkin tasokkaita cossaajia. En ollut ehtinyt harjoitella omaa esitystäni kuin vasta conia edeltäneestä tiistaista alkaen taustanauhan valmistuttua vasta silloin. Ennen kisaa pikaiset kertaukset auttoivat asiaa, mutta eivät silti poistaneet jännityksestä johtuneita tärinöitä. Toivoin vain ettei lavalla näkynyt jatkuva tärinäni, ja vedin esitykseni loppuun asti. Koko esitykseni hienoin kohta oli, kun alkaessani heiluttaa valopalloani joku tyttö yleisössä päästi suloisimman "vaaauuuu"-äänen ikinä :3

Olin seuraavana päivänä ihan fiiliksissä, kun  palkintojen jaon aika tuli. Tottakai kisaan mennään toivoen sijoittumista, mutta en ollut valmistautunt ensimmäiseen sijaan. YAY! Olin niin iloinen, ensimmäinen oma voittoni. Sain pokaalin lisäksi Hello Kitty-lampun ja lahjakortin Fantasiapeleihin (,jonka tulenkin käyttämään mahdollisimmin larppiaseisiin)

Kepakon evoluutio harakkasauvaksi

referenssikuva

Tein tälläisen kuvakokoelman Ritualistin Channeling Staffin tekemisestä. Kuvissa näkee kaikki mitä tuli tehtyä. Ihan ensimmäistä "pelkkä keppi ja risuja" kuvaa ei ole, joten voitte käyttä mielikuvitustanne, miltä sellainen kepakko näyttää.

 Pelkkä karahka, johon on liimattu ja naulattu risuja

 Maalattu, wash:attu ja dry-brush:attu kepakko. Pidemmin selitettynä läiskin pelkällä maalilla sinne tänne, jonka jälkeen maalin ollessa vielä märkä maalasin päälle värjääntyneellä vedellä. Tämän vielä maalasin päälle kuivalla sudilla korostaakseni puussa olevia syitä.

 Kiekot tein softiksesta: kaksi isompaa palaa joiden välissä pienempi. Kiekkojen keskustaan on kaiverrettu ura, joka on sitten dry-brush:attu harmaaksi. Myös itse kiekko on maalattu ensin valkoisella, joka on dry-brush:attu harmaalla sieltä täältä. Kiekot sitten kiinnitin villa/puuvillalangoin.

 Valmis sauva. Alas on vielä kiinnitetty yksi kepakko lisää, johon puolestaan kiinnittetty oma kiekko. Oranssit suikaleet värjätty käsin akryyliväreillä, sittemmin kieputettu peittämään liitoskohdat. Valkoinen kangas myös sidottu varteen.

En itse usko kuinka paljon vaivaa yhteen sauvaan menikään :D!

------------------------------------------------------------------------------------------------
 The Finale Edit!
Lanvi antoi vinkin maalata myös siteissä näkyvät mustat kohdat, oma mielipiteeni asiaan oli "AIVAN!". Joten tein uudet siteet kokonaan. Liukuvärjäsin sidekaitaleet akryyliväreillä, jonka jälkeen maalasin ihan tummimman harmaat reunat. Kiinnittettyäni uudet siteet sauvaan, maalasin ihan viimeiset tummat rinkulat kohdilleen.

Uusi banner ja muuta pahistelua

Olin jo pitkään halunnut vaihtaa banneriania johonkin tämän vuoden cossi-aiheiseen, mutta Traconiin asti mentiin kunnes tuli vastaan itselleni "kelpaava" kuva. Edellinen banner Lukasta oli kyllä hieno, mutta kun Luka oli viime vuoden cossi niin minä vaihtaa se :'':

vanha banner

Sitten muihin asioihin. Iskikö conirutto kehenkään muuhun :D? Itselläni on yhä Traconista juontava tauti päällä. Luulin jo kerrankin välttyneeni siltä, kun olin vielä tiistai päivällä ihan suht terve. Iltaan mennessä makasin sohvalla puolikuolleena pää täynnä mössöä. Ei mennyt ihan putkeen. Onneksi nyt koulussa jakson lopussa on paljon vapaapäiviä, saan vain möllättää sohvalla katsellen Lentotapaturmatutkintaa telkkarista.

Ensi viikolla alan (toivottavasti) aktiivisemmaksi ja ryhdyn valmistautumaan Katsudoconia varten. Olin ajatellut kokeilla onneani siellä olevassa pukukilpailussa, jossa on suosituksena kuuluttaa mukaan esitys. Se onkin aika uusi juttu itselleni, en ole koskaan esityskisannut. Aion kilpailla Ritualistilla, joka viime vuonna jäi uupumaan haluamani kilpailun Traconissa. Ritualistin asu on siis valmis, mutta aseistuksessa on puuteita. Huomasin hyvin suureksi harmikseni Brightclaw:n yhden sormen olevan kadonnut ja poikki, se pitää siis korjata. Channeling Staffia en koskaan tehnyt edes loppuun. Aseet ovat saaneet itseltani lempinimet Kourakeppi ja Harakkasauva.

1. Brightclaw 2. Channeling Staff

Koska en ole koskaan ollut esityskisassa, en ole myöskään koskaan tehnyt ääniraitaa. Se jännittääkin itseäni enemmän kuin muu: Tee esityksen ääniraita - iik, ole keskellä ostoskeskusta bikiniyläosassa keskellä lokakuuta - no problem. Tästä pääsenkin taas siihen, kuinka hienosti osaankaan valita cossit coneihin, jotka niin eivät sovi kyseessä olevaan vuodenaikaan :D!

Ritualist kuvauspisteellä

Vaikka Traconista on jo kauan aikaa, jotenkin en vain osaa laittaa näitä kuvauspisteen kuvia tänne bloggeriin. Ehkä vähän jos enemmänkin harmittaa, että ne ovatkin ainoat ns photoshoot kuvat, jotka otettii ritualistista, sillä kuten jo aikaisemmissa posteissani mainitsin, pihalla oli liian kylmä ja sateinen että olisin pystynyt siellä olemaan kuvattavana, kuin oli suunniteltu.

Ensin referenssi -kuva niille jotka eivät muista mille ritualist näyttikään. Isoa asetta ei siis tehtykkään valmiiksi, koska sen kuljettaminen yms olisi ollut liian hankalaa.

Kuvaaja Ida Isoherranen

Ritualistin sälät

Vielä kerran häiritsen Traconiin liittyvillä jutuilla. Tajusin etten kertonut läheskään mitään niistä propeista tai laukuista jotka olivat osa Ritualist -cossia.

Belt pouch ja Large Equipment Pack

Nämä kaverit tulivat oikeasti tarpeeseen Traconissa. Pienempään sain rahapussin, avaimet ja puhelimen, ja isompaan kaiken lopun kuten lisävaatteet ja ostokset. Oloni oli enimmäkseen kuin jollain merchantilla kannellessani mukanani cosplay-kirppiksellä myymiäni tavaroita.

Laukut tein juuttikankaasta ja vuorin tumman ruskeasta pellavasta, joka jäi yli ritualistin itse puvusta. Vyöt keinonahasta. Kaikki soljet ja metallihärpäkkeet löysin äitin antamien sälien seasta. Pienessä laukussa on myös hopeaksi maalattua softista, jonka ompelin kiinni käsin. Kaavat molempiin laukkuihin kehitin päästäni.

Brightclaw

Tämän wandin oli tarkoitus tulla kiinni isompaan laukkuun referoivan kuvan miekan tilalle (ritualist kun ei käytä pahemmin miekkoja :P). Lopulta kävi niin että kädessähän se kulki lähes koko conin ajan; laukusta piti kaivaa väliin mitäkin ja wand olisi ollut vain tiellä.

Replicarmoryn pojat auttoivat tämän tekemisessä. Brightclawta varten tulostettiin oikeassa koossa referenssikuvan ennen aloittamista. Sen mukaan piirrettiin finnfoamiin oikea muoto, joka leikattiin irti. Perusmuodon ollessa kunnossa leikeltiin muoto käsimäisemmäksi, kaarevaksi kouraksi. Tätä hiottiin ja gessottiin kunnes tulos oli hyvä. Seuraavaksi keppi sisään ja liimalla kiinni.

I love painting stuff! Brightclawin maalaamista varten sekoitin eri akryylivärejä saadakseni hyvän sävyn, joka vastasi kepin väriä mahdollisimman hyvin. Oikea sävy tulikin puolivahingossa ensimmäisellä yrityksellä. En halunnut clawiin selvää ja tasaista maalikerrosta. Sen sijaan maalasin pienen alueen kerrallaan, josta pyyhin suurimmat maalit pois. Eli ''wax on - wax off'' :P Maalasin clawin vain yhdellä kerroksella maalia. Tummimpiin kohtiin drybrushasin tosin vielä lisää maalia saadakseni muodot paremmin esille. Maalin kuivuttua liimasin helmen puolikkaat ja kiinnitin siteet.

Channelling Staff

Sitten on vielä tämä yksi kaveri. Sen oli tarkoitus olla Ritualistin main-weapon, joka kulkisi kädessä conin ajan. Se kuitenkin jäi tekemättä päätettyäni sen kuljettamisen olevan liian vaivalloista. Se tulee kyllä valmistumaan esim jos haluan ensi kesänä ottaa photoshoot kuvia ritualistina. Suht valmiiksi tämäkin tuli, harmi jos sen jättää nyt tässä vaiheessa tekemättä. Tällä hetkellä se näyttää aika risulle.

Tracon VII

Elikkäs viimeinkin Tracon postaus. Olen jo ihan liian kauan lykännyt tämän tekemistä syystä A kiire ja B kiire :I

Pre-Con
Torstai oli aivan hektinen ja stressaava, aivan ei tapaistani. Heiluin ympäriinsä miettien kelpaako kehoani esitellä noin vähissä vaatteissa; pienet rinnat, löysäilty urheilun kanssa jadajadajada mitä kaikkia mahdollisia ajatuksia päähäni milloinkin missä vaiheessa päivää pöllähtikään. Lisäksi Ritualistin hameeseen tulevien tikarien toinen kädensija oli mennyt poikki, eikä vastaavia enää ehtisi tehdä päivän aikana. Tästä seurasinkin cosplay historiani ensimmäinen ''viimeisenä iltana cossi valmiiksi'' -hetki kun rakentelin poikaystäväni avustuksella uusia kahteen asti yöllä pienessä stressissä ja kuumeessa. Aamulla en kyennyt edes kouluun menemään, edelleen kipeänä ja kuuden herätys eivät oikein olleet itselleni sopiva yhtälö. Iltapäivällä lähdimme kuitenkin porukalla ajamaan kohti Tamperetta ja Pirkkalaa, jossa oisimme yötä vanhalla asunnollani.

At-Con
Lauantai:
Koko conin ajan oli tarkoitus viettää ritualistin puvussa, mutta se ei aivan mennyt suunnitelmien mukaisesti, sää oli liian kylmä, paleltui, jalkoihin tuli haavoja testaamattomista kengistä jne ...mainitsinko jo palelemisen? Joka tapauksessa Ritualist sai hyviä kommentteja monelta taholta. Lisäksi jopa kolme tuntematonta ihmistä otti valokuvan...ei niitä useimmiten useampi tulekkaan valokuvaamaan :P

Kävin vaihtamassa pukua kesken päivää, onneksi vanhalla asunnollani oli yhä vanhempia cossejani, joista valita. Missasin puvun vaihtamisen takia pukukilpailun kokonaan, mutta eipä se loppujen lopuksi haitannut. Olin kuitenkin jo aikaisemmin päivällä päässyt käymään ponimiitissä :D Illalla palasimme sopivasti iltabileisiin. Oli oikein hauskaa päästä tanssimaan rakkaimpien kanssa. Vältimme sopivasti letkajenkankin.

huomatkaa epic seinä

Sunnuntai:

Conchita keittiössä (vocaloidistit ymmärtävät vitsin)

Vaikka sunnuntai oli aurinkoisempi, en silti halunnut laittaa ritualistin pukua uudelleen. Jo pelkkä body-paint olisi vienyt mielestäni liikaa aikaa. Laitoin siis vanhan Vocaloid Meiko - Conchita -pukuni. Harmitti että oli väärä peruukki mukana, muttenhan olisi voinut arvata että palelisin hieman liikaa syyskuisessa säässä. Conchitan pukua oli hauska käyttää pitkästä aikaa, mutta ei sekään päällä pysynyt sen kauempaa kuin Ritualist edellisenä päivänä. Tällä kertaa vikana oli korsetti ja huonot rintaliivit, jotka yhdessä aiheuttivat mukavan hengenahdistuksen :D Äkkiä conista Pirkkalan keskustaan vaihtamaan pukua ja takaisin con alueelle. En halunnut missata tätäkin pukukilpailua, halusin nähdä Janin esityksen (hyvänä ystävänä, ja olinhan väsännyt sen peruukinkin). Ehdimme juuri ja juuri ajoissa katsomaan kisaa. Harmitti aivan hirveästi Janin propin särkyminen. Kilpailun jälkeen menimmekin porukalla backstagelle halaamaan tätä. Lähdimme conista kilpailun jälkeen, ja yhdeksän aikoihin lähdimme ajamaan takaisin Siperiaan.

Vaikka Traconissä kävi useampi sattumus kuin koskaan missään muussa conissa, mikään ei tuntunut haittaavan minua. Con oli oikein hauska, tapasin ystäviäni, pidimme hauskaa ja mikä parasta - intoni jatkaa cossaamista palasi vanhalle tasolleen.

Kuvaa hyvin sunnuntai illan tunnelmia