torstai 27. maaliskuuta 2014

Coronan kengät

Edellisessä postauksessa mainitsin jo kuinka olin muokannut Coronalle kengät. Ja kuinka pidin niistä ihan älyttömän paljon. Tässä postauksessa kerron enemmän niiden tekemisestä.

Ennen ja jälkeen kuva
Kaikki lähti liikkeelle vanhemmiltani löytäneistä kengistäni, joiden olemassa olon olin jo ehtinyt unohtaa. Kengät olivat mielestäni ihan täydelliset, kunhan niihin lisäisi jotain pientä. Halusin kenkiin pienet armorit ja nahkaa. Tein sanomalehdestä kaavat keinonahka ja softiskappaleita varten. Softisosat maalasin ensin nurjanpuolen ruskealla (hopea oli melkein lopussa, joten halusin säästää siinä missä pystyin), ettei valkoinen softis missään vaiheessa vain loistaisi kengässä. Päälipuolen maalasin hopean ja harmaan sekoitteella kuluneen metallin näköiseksi. Tein myös joitain vaurioita ja kulumia, jotka dry-brushasin vähän tummemmiksi, että erottuvat metalliosasta.

Käyttämäni keinonahkani oli jokseenkin ohuemman puoleista, joten ompelin jäykän kankaan nurjallepuolelle. Ompelin nahkakappaleet kuperiksi, jotta ne kaartuivivat kauniimmin kenkien päälle. Kuperalla tarkoitan, että venytin nurjanpuolen kangasta ommeltaessa, joka ompelun jälkeen veti keinonahan kaarelle.


Löysin nappivarastostani juuri sopivat kultaiset pikkunapit, sekä siniset napit. Siniset napit olivat liian kiiltävät omaan mieleeni, joten dry-brushasin ne hopealla kuluneemmiksi. Halusin antaa armoreille muuntautumis mahdollisuuksen mahdollista myöhempää uudelleenkäyttöä varten, joten softis ja keinonahkakappaleet ovat kiinnitetty toisiinsa vain kultaisten nappien kohdista. Näin nappien välissä olevat kohdat pystyvät kääntymään ja asettumaan monen eri kengän päälle. Sitomista ja kiinnittämistä varten ompelin siniset napit nahkaosien päihin.



Kenkien suihun ompelin keinonahka taitteet, for a touch of fantasy. Lopuksi vielä nauhoitin kenkien nauhat uudelleen ylhäältä alas. Nauhojen päillä sain sidottua itse armorit kiinni kenkiin. Kengistä ei nyt aivan tullut samanlaiset kuin olin aluksi piirtänyt, mutta mielestäni ne ovat näin paremmat. Haluan vain päästä käyttämään näitä jo :D!

Dragonlance - Corona

WARNING: Seuraava postaus sisältää finglishiä ja RPG-termejä.

Frostbiten lisäksi oli tänä vuonna tarkoitus Ropeconissakin cossailla Dragonlance-roolipelikampanjamme hahmoja. Meillä on suunnitteilla isompi ryhmä, jos vaikka kaikki seitsemän pelaajaamme pääsisivätkin coniin. En laita päälleni NPC- haltia Walennaa, vaan oman hahmoni Coronan. Tulen myös ilmeisimmin auttamaan tekemään useampia muiden pelaajiemme hahmojen pukuja. Niistä kerron sitten, kun tulevat ajankohtaisimmiksi.

 Piirrustuksiani pelaajahahmostani

Corona Solarianna con'Luna Tigris

Corona on classiltaan ranger. Tästä syystä mitään fullplatea hahmollani ei ole, vaan vaatetuksen perustana toimii female-armor. Voisin kertoa enemmänkin kaikkien pienten yksityiskohtien tarkoituksen, mutta siinä tapauksessa joutuisin kertaamaan jo lähes vuoden pelaamisen tarinan ja juonen, joten päätän pysyä vain tärkeimmissä asioissa. Toppi, jossa irtohihat, rannesuojat, nahkainen hameenkaltainen lantiovaate, pitkät sukat, kengät ja viitta, unohtamatta monia pussukoita, vöitä ja aseistusta. Family Crest ja suvun värit tulevat esille punaisessa lannevaatteessa.

Peruukki minulta löytyy jo itseltäni. Muotoilen ja ompelen sen kokoon lähempänä conia. Yhtenä tärkeimpänä aspektina tulee olemaan löytää juuri oikeanlaiset keltaisen-ruskeat piilolinssit. Ihastuin kyllä jo PinkyParadisessa Twilight-piilareihin. Aion silti vielä selailla muitakin sivustoja ennen kuin tilaan niitä.

Viitan base löytyy jo kaapista. Se pitää vain värjätä oikean väriseksi ja ommella turkikset. Aseistuskin löytyy kaapista, go lateksiset larppiaseet! Vasemman käden Claw on ainoa mikä minun täytyy itse tehdä. Kengät löysin käydessäni vanhemmillanni jouluna, olin jo unohtanut omistavani ruskeat saappaat. Saappaista tuli muokkausten jälkeen hyvin siistit, I love them so much ~(*¤*)~

Näiden roolipelihahmojen tekeminen ja suunnittelu on hauskaa. Hahmoista ei ole olemassa muuta referenssikuvaa kuin se, joka löytyy kunkin pelaajan pään sisältä, tai minkä joku piirtää paperille. Periaatteessa ei ole mitään rajoja mitä vaatteita, armoria yms hahmolle tekee, niin kauan kuin ne pysyvät hahmon uskottavuuden kanssa samalla viivalla. Tavallaan RPG-hahmojen cossaaminen on kuin LARP-vaatteiden tekemistä, tosin cosplay-mielellä.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Orihime kuvia

Yay! Sain lisää kuvia jokin aikaa sitten kaverille tekemästäni Orihime-cossista. Nyt on peruukki ja kengät mukana kuvissa kanssa.

 

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

My Pony Shoes

Olin ihan super onnellinen kun kävin postista hakemassa kauan odottaman pakettini. Shemhazain kengät! IIIH! Voin aloittaa itse cossin tekemisen pelkän suunnitelun lisäksi. Suunnitelmia ja rakennelmallisia malleja onkin piirrelty jo useamman kuukauden ajan, mutta nyt ensi viikolla olisi tarkoitus käydä siellä missä useat cossini ovat aloittaneet, eli rautakaupassa :D



Mutta takaisin kenkiin. Niin jännä kävellä kengillä joissa ei ole kantapään alla yhtään mitään. En nyt sanoisi sen olevan hankalaa, enemmänkin friikkiä, silleen hyvällä tavalla. Kun kengillä on sitten tulevaisuudessa tulla kävelemään koko con-päivä, voin kuvitella jalkojen huutavan tuskasta. Tästä syystä aloitinkin totuttamaan jalkojani niillä kävelemiseen. Aluksi puoli tuntia päivässä, josta tuntiin, kahteen niin että lopulta kävelen pidempiäkin aikoja. Onneksi Tracon on vasta syksyllä, niin ehdin harjoitella hyvän aikaa. Pitää myös harjoitella tuon hevosenpehvan kanssa kävelyä. Paljon.


And I mean, A LOT!

torstai 13. maaliskuuta 2014

Twileca 3 - Vallankumouksen jälkeen


Ensimmäinen Joensuun lähialueen ulkopuolella ollut LARP johon osallistuin. Peli pelattiin jo helmikuussa, mutta en silloin ehtinyt siitäkään päivitellä. Pelin teema cyber-punk kiehtoi hyvin paljon, ja kun peli oli kaverini tekemä, niin miksikäs en olisi mennyt mukaan. Porukalla vain autolla Joensuusta Helsinkiin. Tosin...ajosää oli ihan silkkaa tuskaa. Lunta satoi niin paljon ettei eteensä nähnyt, tuuli oli ihan yhtä paha, ja itse tien liukkaudesta en edes sano mitään. Kerron kuitenkin ensin puvun tekemisestä.

Siitä se idea sitten lähtikin
Olen jo vaikka kuinka pitkään halunnut tehdä Ghost in the Shell -tyylisen johtohirviöpuvun, ja tähän peliin se oli mielestäni mitä parhaiten sopiva juttu. Lisäksi minulla saattaa olla jonkin asteinen juttu bodysuitteihin... Hahmoni oli entinen tehdastyöntekijä, joka oli menettänyt kaksi raajaansa räjähdynonnettomuudessa. Joten eikun tekoraajoja kehiin ja kyborgia tekemään!



Materiaaleina puvussa käytin kahta erilaista trikoota, sekä muovikangasta. Ihan vain koska pystyin, EN tehnyt mustaa pukua. Halusin yksinkertaisesti olla erilainen :D. Ihana ja rakas Mini-Mii toimi hyvin kaavojen tekemisen apuna. Piirsin muovikankaasta tulevat osat suoraan nuken päälle. Sen jälkeen neulasin/leikkasin villakankaasta viivojen mukaiset kaavankappaleet. Minishortit tein olemassa olevieni pantsujen mukaan, ja harmaa toppiosa luonnistui helposti perus paitakaavasta. Hihat ja lahkeet sain mittamalla käteni/jalkani pituuden ja ympäryksen. Näihin vielä lisäksi muovikangasta ja kaunista tuli. Ikinä en ole ommellut yhtä haastavaa yhdistelmää kuin harvinaislaatuisen joustava trikoo ja muovikangas. Lopputulos oli kuitenkin erittäin onnistunut.

Puku oli hyvännäköinen jo itsessään, mutta johtojen lisääminen oli vain liian hieno ajatus jättää sikseen. Keräsin säkillisen erilaisia johtoja itseltäni ja kavereiltani. Jouduin kuitenkin harmikseni downtune:ttamaan (jopa aika rajusti omiin suunnitelmiini nähden) pukuni johtomäärää, sillä toisin kuin cosseissa, larp-puvuissa pitää myös pelata peliä. En halunnut sotkeentua turhan monesti mihinkään. Johdot liitin pukuun eriläisillä liimaus konsteilla tekemiini purjerenkaisiin. Tavallisten johtojen lisäksi olin Ebaysta tilannut El Wire LED johtoo. Sen asentamisessa auttoi ReplicArmorin Ilkka. Pelissä loistin kuin joulukuusi, harmikseni se ei kuvissa oikein kunnolla näy.



Siirrytään seuraavaksi peliin. Pelimaailman "pahiskorporaatio" oli siepannut hahmoni perheen, ja uhkasi heidän henkeään ellei hahmoni suorita heidän antamaansa tehdävää. Aluksi kuvittelen tehtävän tulemaan olemaan hankala, mutta lopulta huomasin että kukaan ei edes tuntunut huomaavan kuinka kuljeskelin  hämärästi ympäri pelialuetta asetellen maagisia esineitä pitkin tiloja, jopa ihan näkyville paikoille.

Onnistuin pelissä tavoiteissani, mutta lopussa tulleiden käänteiden takia hahmoani lopulta raahattiin ympäri pelialuetta, keräten kaikki maagiset esineet, heitettiin ulos lumen keskelle...lopulta hahmoni kuvitteli epäonnistuneensa pelastamaan perheensa, joten riisti aseen ystävältään ja ampui itsensä. Traagista, mutta joskus käy näin. Omasta mielestäni loppu oli jopa hyvä. Ehkä tämä johtui siitä, että minusta tuntui varsinaisen pelini alkaneen vasta loppuvaiheissa. Pelilläni oli suuret mahdollisuudet olla erittäin hyvä, mutta erinäisistä syistä johtuneet epäselvyydet haittasivat pelaamistani. Liikaa "jos olisin tiennyt tämän" ja "jos tuo niin tämä" kohtia.

Pelille on saattamassa tulla lisää jatkoa, riippuu ihan pelinjohtajista. Konsepti kiinnostaa paljon, vaikka tämä peli olikin omalta osaltani vähän niin ja näin alun hitaudesta johtuen. Jos ei muuta, niin tulen ensi peliin samalla hahmolla zombie-kyborgina :P

Haltiat kuvauspisteellä

Vielä viimeinen Frostbite aiheinen postaus, eli haltioidemme kuvauspisteen kuvat. Olkaa hyvät!

Kuvaaja Kyu Eturautti

Walenna Ikivirta



Gilaelin Iltatähti



Yhteiskuvat



maanantai 10. maaliskuuta 2014

Dragonlance: Walenna Ikivirta ja Gilaelin Iltatähti


Minusta on kiva seurata kuinka luottokuvaajani/ystäväni kehittyy valokuvauksessaan :)

Kuvaaja Ilkka Reponen





Loppuun vielä kaksi kuvaa, jotka ruotsalainen Niew otti minusta.

Kuvaaja Niew Photography



Kiitos myös kaikille muille, jotka conissa ottivat kuvia haltioistamme!

Desucon Frostbite 2014

Oukei, nyt ollaan aika jäljessä omasta aikataulusta tämän päivityksen kanssa, mutta nyt kävi näin. Helmikuussa oli niiiiin paljon kaikkea muuta kuin aikaa kirjoittaa blogia. Mitä sitten? No, olin joka viikonloppu muualla kuin kotona, muutto toiselle puolen jokea (siis Joensuun sisällä), Elisan internetin kääntämisongelmat uuteen osoitteeseen jne.....the usual :)

Vermillion Visuals kuvasi conissa

Kuitenkin aiheeseen, eli Desucon Frostbiteen. Joka oli ihana! Pahoitteluni kaikille, jotka eivät päässeet sinne K18 ikärajan vuoksi, mutta itseäni se ei mainitusta syystä ollenkaan haitannut. Tunnelma conissa oli jokseenkin erilainen ilman alaikäisiä. Ei ollut niitä perus letkajenkkoja ja halipiirejä, joista itse olen jo kasvanut yli, asioista sai keskustella rauhassa ilman kukkahattutätien kommentointia asioihin ja cosplay-puvuissa oli tissejä enemmän kuin ennen. Hieno con.

Olin mukana ensimmäistä kertaa jo perjantaina. Odotukseni perjantaille eivät olleen kovin suuret, ja hengailuun se oikeastaan jäikin. Cossiakaan en laittanut päälleni muutaman tunnin vuoksi. Lauantaina alkoi omalta kohdaltani itse con. Tonttuilimme miehekkeeni kanssa ympäri con aluetta omissa Dragonlance cosseissamme hipsteröiden eroavaisuuttamme LOTRin haltioihin, joita parveili ympäri Sibeliustaloa. En jokseenkin tuttuun tapaani käynyt conissa kuin muutamassa ohjelmassa; se perus cosplaykilpailun seuraaminen ja tällä kertaa luennoissa voiton vei taikatytöt. 




Oma haltiapukuni oli jopa harvinaislaatuisin helppo ja mukava pitää päällä. Mitä tämä on, con ilman sitä tuskaa :D? Ainoana heikkoituna haaroja peittävä "roiskeläppä" tosin yritti jatkuvasti kavuta kohti korvia. Miehekkeeni itse oli vasta edellisenä iltana ennen lähtöä kertonut mitä olisi halunnut laittaa päälle. "Oon pahoillani, mutten ehdi enää tehdä sulle Dragon Scale Armoria. Oisit kysyny pari viikkoo sitten :I". Kesäksi sitten, silloin hänelläkin on super-haltia-vaatteet :)

Iltabileet olivan la-su välisenä yönä aivan mahtavat! Parhaat pitkään aikaan. Aion jatkossakin mennä Frostbiteen, oli ikäraja mikä tahansa. Itselleni Frostbite on tärkeysjärjestyksessä ennen itse kesä-desua, jonne en saa itseäni lähtemään. Te kaikki, jotka tapasin conissa, olette mahtavia! Iso plussa hauskoille ruotsalaisille kuvaajille Vermillion Visuals ja Niew Photography.

PS. lopulta sunnuntaina hyvin pahiksen omaiset turvamiehet tulivat tarkistamaan jousen nuolet. Feikkejä tottakai, mutta itse jo perjantaina aloin kysellä mitä järjestyssäännöt sanovatkaan jousista, joita ei koko ohjeessa mainittu ;)