Olin jo pitkään halunnut vaihtaa banneriania johonkin tämän vuoden cossi-aiheiseen, mutta Traconiin asti mentiin kunnes tuli vastaan itselleni "kelpaava" kuva. Edellinen banner Lukasta oli kyllä hieno, mutta kun Luka oli viime vuoden cossi niin minä vaihtaa se :'':
vanha banner
Sitten muihin asioihin. Iskikö conirutto kehenkään muuhun :D? Itselläni on yhä Traconista juontava tauti päällä. Luulin jo kerrankin välttyneeni siltä, kun olin vielä tiistai päivällä ihan suht terve. Iltaan mennessä makasin sohvalla puolikuolleena pää täynnä mössöä. Ei mennyt ihan putkeen. Onneksi nyt koulussa jakson lopussa on paljon vapaapäiviä, saan vain möllättää sohvalla katsellen Lentotapaturmatutkintaa telkkarista.
Ensi viikolla alan (toivottavasti) aktiivisemmaksi ja ryhdyn valmistautumaan Katsudoconia varten. Olin ajatellut kokeilla onneani siellä olevassa pukukilpailussa, jossa on suosituksena kuuluttaa mukaan esitys. Se onkin aika uusi juttu itselleni, en ole koskaan esityskisannut. Aion kilpailla Ritualistilla, joka viime vuonna jäi uupumaan haluamani kilpailun Traconissa. Ritualistin asu on siis valmis, mutta aseistuksessa on puuteita. Huomasin hyvin suureksi harmikseni Brightclaw:n yhden sormen olevan kadonnut ja poikki, se pitää siis korjata. Channeling Staffia en koskaan tehnyt edes loppuun. Aseet ovat saaneet itseltani lempinimet Kourakeppi ja Harakkasauva.
1. Brightclaw 2. Channeling Staff
Koska en ole koskaan ollut esityskisassa, en ole myöskään koskaan tehnyt ääniraitaa. Se jännittääkin itseäni enemmän kuin muu: Tee esityksen ääniraita - iik, ole keskellä ostoskeskusta bikiniyläosassa keskellä lokakuuta - no problem. Tästä pääsenkin taas siihen, kuinka hienosti osaankaan valita cossit coneihin, jotka niin eivät sovi kyseessä olevaan vuodenaikaan :D!
En saisi katsoa enää aamun lastenohjelmia, ne ovat joko haitallisia tai cosplay-innoittavia :D En ymmärrä mihin Winx-Club on päätyny viidennessä kaudessaan, uusimmat puvut ovat yhtä pahoja kuin sarjassa käytetty 3D. Päädyin kuitenki muistelemaan niitä edellisempiä transformaatiota joista pidin.
Niin paljon glitteriä!
Eli hahmo Bloom:in kolme transformaatiota eri kausilta. Vasemmalta oikealle Enchantrix, Sophix ja Harmonix. Bloom on itselleni väreiltään sopivin hahmo, vaikka Flora onkin niin sanotusti suosikkini sarjassa (Bloom on kakkonen). En kuitenkaan huvitu ajatusesta fullbody-rusketusta enää kokeiltuani sitä Princess Yuen kanssa. Liian sotkuista :D! En osaa sanoa, milloin tai missä cossaisin kyseistä hahmoa, tai edes että millä puvulla. Ajattelinkin ainakin pukuvalinnoissa kysyä teiltä lukijoilta mielipidettä.
Viimeinen Tracon aiheinen postaus liittyy miehekkeen cosplayhin: Dr Who -sarjan neljänteen tohtoriin. Cossi oli hänen kolmantensa, mutta heti suosituin.
"Teini-ikäiset lapset tulee halaamaan, ottaa joukolla kuvia ja kiljuu yliäänillä: "Tohtoriiiih!" Mitä tämä on? - Sitä kutsutaan cosplayksi, parempi tottua siihen :D"
Pikaisesti toivuttuaan suuresta suosiostaan hän löysi tiensä Tardikselle ottamaan kuvia. Hän koitti myös metsästää conia vainonneita Dalekeja, mutta menivät aina eri reittejä keskenään.
Cossit, joita kukaan ei tiedettävästi tunnistanut. Vampire the Masquerade ja Vampire the Eternel Struggle ovat RPG ja korttipeli, jotka ainakin lähes kaikki Joensuulaiset tuttumme tuntuvat tietävän. Ehkä Traconissa oli liian nuorta verta tietääkseen muista kuin Vampire Knightsita tai Twilightista :P Itseasiassa oli tavallaan hauskaa tulla kuvatuksi "En kyllä tiedä mistä ootte, mutta hieno cossi" lauseen saattelemana. Lisäksi sain koko päivän kävellä masentuneen näköisenä pitkin conipaikkaa Mustan Raamatun kanssa:
"Onko teillä hetki aikaa? Tahtoisin kertoa ystävästäni Saatanasta"
Valitsemamme hahmot olivat miehekkeni lempiklaanista, eli Kiasyd - keijuvampyyrit. Oma hahmoni oli nimeltään Julia Prima, 1700-luvulta lähtöisin oleva aristokraatti, miehekkeellä puolestaan Mycroft Dhen, vanha larp OC. Vaatteet olivat uusiokierrätystä vanhoista larp-vaatteista ja muista mitä kaapista löytyi. Viittani tein koulussa ylimääräisellä ajalla jo keväällä.
Eli kuvia Traconissa lauantaina pyörineestä noidasta :)
Photoshoot -kuvaaja Ilkka Reponen
Lavakuvaaja Rea Rautamies
Loppuun vielä puvun pikainen fysiikka, kun moni sitä on kysellyt. Kaiken alla tekemäni korsetti, johon on ommeltu kiinnikkeet. Näistä kiinnikkeistä lähti siimat kohti rattaissa olevia ruuveja. Rattaat olivat itse kukin kolmesta finnfoam palasta tehdyt, sauma kohtia peitti softis-palat. Rattaat olivat myös toisissaan kiinni siimakiinnityksellä. Korsetin ja siimojen päällä oli pöyheä ja runsas tyllinen lyhyt alushame, jonka päälle laskeutui helma (alempi hieman yli 5m ja päällempi 4m piiriltään). Tähän vielä päälle yläosa, puolikas päätä ja jalkaan kultaiset korkokengät. Tarkempia tietoja tietenkin kysellä, jos jokin jäi kiinnostamaan :) Loppujen lopuksi puvussa oli yllättävän helppo kävellä, etenkin sen jälkeen kun ennen lavakisaa rattaita oli nostettu ylemmäs. Väkijoukossa kävely tosin muistuttu enemmän norsua posliinikaupassa, mutta aina ei voi voittaa :P
Opin ensikertaa vastaavan kaltaista tilannetta varten käyttämään joko vahvempaa siimaa tai vaikka karhunlankaa kiinnittämään roikkuvia osia. Käyttämäni siima oli kai hieman heikonlaatuista, sen katketessa muutamiin otteisiin. Rattaat kuitenkin näyttivät leijuvan ilmassa, mikä oli tärkeintä.
En keksi milloin Traconissa ei olisi ollut hauskaa, eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus. Vaikka lauantai tuntui olevan täynnä kohelointia ja sattumuksia, niin siitäkin selvittiin vain lievillä särkyoireilla.
Coniin lähdettiin tuttuun tapaan jo perjantaina, ehkä vähän myöhemmin kuin suositeltavaa, mutta perille kuitenkin päästiin. Lauantaina aikaisin ylös, ja rattaiden rassaaminen alkoi. Rakennetta ei oltu syystä jos toisesta ehditty testata ennen conia, joten lauantaina seisoinkin rattaideni keskellä toivoen kaiken toimivan hyvin, saumojen kestävän, maalin olevan hyvä, kannakkeiden olevan pettämättä ja sitä rataa. Rattaat testikoottiin ensin asunnolla, jossa olimme yötä, ja varsinainen kokoaminen tapahtui itse conissa. Tajusin jo heti sisälle päästyäni etten mahdu yhdestäkään normileveästä ovesta ollessani kaiken kanssa 150cm leveä! Näin kävinkin äkkiä konsultoimassa cosplaymammaani: "Mulla on logistiikkaongelma". Kaikki kuitenkin saatiin selvitettyä, ja eikun eteenpäin. Tuomarointiin piti mennä hissillä, johon en meinannut myöskään mahtua. Yhden ystävistäni piti olla mukana lisäavustajana nostamassa rattaita ja avaamassa ovia tarpeen tullen. Toisaalta en ollut ensin edes löytää tuomarointiin, hissi kun saapui hyvin eri tilaan kuin missä tuomarit olivat. Tuomarointiin pääsin lopulta monen oven ja ylimääräisen käytävän kautta. Olisin preferoinut, että joku mammoista olisi tullut näyttämään tietä, sen sijaan että sain vain suulliset ohjeet "mennä alakertaan".
Noidan lepokolo
Tuomarointiin, kuvaukseen, tauko, backstagelle, lavalle. Tiivis aikataulu, mutta hyvin onnistui. Muutaman kerran pari rattaideni kiinnikkettä räjähtivät ihmisten törmätessä rattaisiini. Asia kuitenkin korjaattiin, ja rattaita jopa nostettiin ennen kisaa. Kaikki oli kunnossa siihen hetkeen asti kunnes oli vuoroni mennä lavalle. Juuri silloin räjähti takana oleva kiinnike. Ajattelin itsekseni "ei oikeesti voi olla todellista!", mutta lavalle vain ja posettamaan vinoilla rattailla. Onneksi tuomarointi oli ollut jo :D. Vaikka kisassa ei päästy palkinnoille asti, sain sisäpiirintietoa olleeni viides, mikä on mielestäni todella hyvin Traconin tasoisessa kilpailussa. Kaikki voittaneet olivat palkintonsa ansainneet.
Vinossa :D
Kilpailun jälkeen halusin vain rattaat pois ja suihkuun ennen iltabileitä, joihin sattuneesta syystä en sitten mennytkään. Ilmeisesti päivällä oli kerääntynyt stressiä, joka purkautui kaikki yhdellä kertaa. Ei siihen auttanut enää muu kuin mennä nukkumaan.
Aamulla heräsin virkeämpänä kuin pitkästä aikaa. Ihmettelin myös miten vyötäröni oli normaalia pienempi, kunnes keksin asian johtuvan siitä, ettei munuaiset pakosta ole vielä löytäneet omille paikoilleensa lauantain jäljiltä. Asiaa ei korjannut että sunnuntainkin cossi sisälsi korsetin :P Miehekkeeni lupasi tarjota juoman sille, joka tunnistaa mitä cossaamme. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ehkä Ropeconissa olisi ollut enemmän VTES pelaajia. Sunnuntai kului tehokkaasti pelaten kolmoskerroksessa poikien kanssa MTGtä, ja illalla katsoen esityskisaa. SE OLI HIENO! Hienoa oli myös kuinka 1. ja 2. palkinto meni ystäville. Kisan jälkeen ei jäänytkään enää paljon aikaa, ennen kuin piti lähteä ajamaan takaisin Joensuuhun.
Loppuun vielä tunnelmakappale Madokasta. Kiitos kaikille hienosta conista! Kiitos myös kaikille, jotka ottivat kuvia ja kommentoivat Walpuria :) Nähdään taas toistekkin!
Miksi tein sen? Koska pystyin. Aloitin kesälomaa varten tekemään pelättyä Dr Who -huivia. Silloin tällöin tehtynä (plus lähes konstatti mökkiviikko) huivi valmistui suhteellisen hitaasti verrattuna omaan tahtiini, mutta sen kuitenkin sain valmiiksi tänään aamulla. Pituutta huiville tuli jopa 6 metriä! Kierrokset voitte laskea käyttämästäni ohjeesta. Lankana käytin Anttilasta ostamaani Fleur-lankaa.
Ohje
Tein huivin ensimmäisenä ajatuksena itselleni, mutta elokuussa aloin ehdottelemaan miehekkeelle Tohtorin cossaamista Traconissa. Näin huivi sai jopa toisenkin käyttötarkoituksen. Kissakin piti siitä, lämmin nukkumispaikka.
Viime lauantaina oli neljäs osa meneillä olluttaVK LARP-kampanjaa. Hyvä ihme, että tulikin viuhuttua. Aikaisemmat kolme peliä ovat olleen löysiä verrattuna tähän viimeisimpään. Toisaalta ei ihme, hahmoni oli nimittäin saanut jo sen verran mutaa niskaansa, ettei sitä enää ihan järjissään oltu. Suosittelen tutkimaan aikaisempia Varkaiden Kiltaan liittyviä postauksia, niissä hahmon muuttuminen on helposti nähtävissä mm.vaatetuksesta. Hahmokehitys nopeasti: hennosta pikkutipusesta tuli aika masentunut ja piesty aikuisena suurehkon level-up:aamisen kanssa.
Kuvaaja Anne Uunila
Pelinjohtajat kielsivät minua antamasta mitään juonipaljastuksia, koska on tulossa vielä kampanjan viimeinen osa, joten postauksessa ei pakosta tule ilmi kaikki ältsin siisti mitä tapahtui. Haluaisin vain kertoa ihan kaiken mitä tapahtui! Voin kuitenkin sanoa hahmoni olevan useasti haastamassa riitaa toisten kanssa, tuosta tai tästä henkilökohtaisesta syystä. Lisäksi olin koko ajan valmiina uuden jousiaseeni kanssa ampumaan kaikki. (Kiitos ReplicArmory:lle boffer nuolista). Oman pelini lopussa päädyin syystä X puukottamaan entisen Kiltamestarin. Samaan syssyyn kuoli myös oma hahmoni kyynelehtien ja petettynä. Paljon jäi omia juoniani selvittämättä, mutta ainakin voin ajatella Pääskysen olevan nyt vihdoin taas kotona :')
Kuvaaja Mirva Matikainen
Lauantai-iltana pelin jälkeen olin vielä ihan OK kaiken kanssa mitä oli tapahtunut, mutta yön tullessa kirjoittaessani viimestä debriefiäni, tuli itselläni ihan kamala suru ja itku hahmoni puolesta. Liian lyhyt ja rankka elämä. Tämä viimeinen peli oli kaikista kampanjan peleistä paras, vaikka en selvinnyt kuin vähän yli puoliväliin asti. Aikaisemmissa tuntui, että olisin vain seisoskellyt paikallani miettien mitä ihmettä minun pitää tehdä!? Olin nyt eniten kiinni hahmossa. En yöllä saanut kunnolla unta kun loppuhetket vain pyörivät mielessä. Sunnuntai meni taas helpohkosti, mutta nyt maanantaina iski pahempi ahdistus. Sain kuulla kokeneemmalta larppaajalta kyseessä olevan LARPULA eli larppikrapula. Tänään kaiken takana oli kappale, joka toi mieleen
Pääskysen loppuhetket ja mietteet. Pitkän aikaa kuuntelin repeatillä ja
vollotin samalla hahmon lyhyttä elämää :'': Ehdin jo sanoa pelinjohdolle, etten tule viimeisen pelin loppu-briefiin kuuntelemaan kaikkea "mitä ja miksi tämä tapahtui" selityksiä. Päätin lopulta kuitenkin meneväni kuuntelemaan kaikkien juonet ja tyhjät kohdat.
Kauan odottamani värianalyysikoulutus oli nyt viime viikolla Helsingissä. Nyt saan tehdä virallisesti värianalyysejä, ja antaa aiheeseen liittyen tyyli- ja meikkikonsultaatiota. Lisäksi pystyn laajentamaan yritystä moneen suuntaan. Itse värianalyysin tarkoitus on antaa asiakkaalle neuvoja värien käytössä, ja määrittä tämän väriperhe (kevät, kesä, syksy ja talvi). Näistä sitten määritellään asiakkaalle parhaiten sopivat värit poistamatta yhtäkään väriä. Kaikki värit sopivat kaikille, sävy ratkaisee. Toisilla toimivat kirkkaammat sävyt lähellä kasvoja, ja toisilla taas vaaleat. Värianalyysien tekeminen on hyvin mielenkiintoista, sillä jokainen asiakas on yksilö.
Lähdimme hyvin aikaisin perjaintaina Joensuusta kohti Helsinkiä. Kuuden juna, mutta univelkaa sai nukuttua pois junassa. Heti Helsinkiin saavuttuamme pikainen stoppaus hotellilla, jonka jälkeen aamupalalle Hesburgeriin ja raivokasta shoppaamista Kampissa ja Foorumissa ennen koulutuksen alkamista. Kouluttaja oli hyvin napakka ja hyvällä tavalla tiukka, huomasi sen 20 vuoden kokemuksen loistavan läpi. Meillä kävi tavallaan oikein hyvä tuuri, ja olimme Annen kanssa ainoat oppilaat kurssilla. Intensiivikurssi siis. Alkushokin jälkeen tieto alkoi tarttua päähän.
Aloitimme "helpolla", eli katsomalla lehtikuvia ja käymällä läpi vuodenaikoja. Harjoittelimme jo ensimmäisenä päivänä oikeilla asiakkailla. Ensin kouluttaja näytti kuinka homma tehdään ja vähitellen aloimme ottaa enemmän osaa analysointiin varmuuden kasvaessa. Saimme huomata, että Suomessa yleisin väriperhe on kesä, talven seuratessa pian perässä. Myös meidät analysoitiin. Anne oli meidän yllätykseksemme kevät, eikä syksy niin kuin koulussa pidetyllä kurssilla oltiin todettu. Itse pysyin keväänä, mutta värien kesken oli muutoksia. Tämä värianalyysi oli paljon tarkempi kuin koulussa oppimamme.
Oma värikarttani
Sunnuntaina kotiin lähtiessämme olimme aivan kaiken kouluttautumisen ja shoppailun uuvuttamia. Vaikka ei heti kuvittelisi niin molemmat olivat rankaa työtä. Saimme mukaamme kaikki tarvittavat materiaalit, lisenssi tulee postissa viikon päästä. Junassa en itse paljon muuta tehnyt kuin nukkunut. Kotona sitten raivasinkin vaatekaapistani kaikki "minulle väärät värit". Tavaraa lähtikin useampi IKEA kassillinen. Pidämme Annen kanssa yhteiskirppiksen, jotta voimme ostaa niitä "parempia värejä" :P Käykää Facebookissa tykkäämässä sivustani, ja jakakaa sitä eteenpäin :)[LINK]
Siinähän sitä meni melkein jo kuukausi edellisestä postauksesta, mutta kiirettä on kyllä sen puoleen pitänytkin: Traconin kisacossi, muutama larp-asu, värianalyysikoulutus, koulun jatkuminen...
Traconin cosplaykisaan tosiaan tuli hyväksytty ilmoittautuminen. Voitte uskoa, että olin hyvin hyvin iloinen. Siitä sitten yhä suuremmalla innolla alkoikin joka päiväinen jatkuva uurastus puvun suhteen. Koulun jatkuttua ompelua oli aamulla kouluhommia ja illalla cossihommia. Siinä tuli enenmmän kuin suositeltu 8h työtä, selkäkin oli sen mukaisesti kipeänä :D Nyt mekko on valmis, vain materiaalisempi puoli cossia on vielä vähän kesken. Puku on ihana! Ehdottomasti yksi suosikeistani.
Viime viikonloppuna olin Annen kanssa värianalyysikoulutuksessa Helsingissä. Se oli aivan mahtavaa. Ja sitä pitävä ohjaajakin oli huippu, huomasi hyvin 20 vuoden kokemuksen paistavan läpi. Alankin tehdä sivutoimisesti värianalyysejä, enemmän sitten kun on opinnot suoritettu. Käykääs muuten tykkäämässä ja jakamassa Facessa mein sivu aiheesta [LINK]
Tulossa on 2-3 larppia, riippuen pitävätkö kolmannen larpin pelinjohtajat larppinsa nyt syksyllä vai siirtyykö se ensi kevääseen. Nyt lauantaina on Varkaiden Killan neljäs peli ja lokakuussa vampyyripeli. VKn vaatetus on jo kuosissa, mutta vampyyripelistä puuttuu itse mekko. Menin ehkä vähän ylitse koruja tilatessani, mutta mielestäni niitä ei tällä kyseisellä hahmolla voi olla liikaa :P
Koitan saada tässä tekemisieni yhteydessä päivitettyä ainakin siitä Traconin kisacossista hieman paremmin.
Point of origin: Pirkkala Sailing now in: Joensuu Turns around the sun: 24 Perks: Passionate, positive, higly energetic and idealistic Disadvantages: Egoistic and proud Skills: Crafts of many forms, skill level varies Trivia: Been cosplaying since 2008. First self made costume 2010. Competative person. Trolls men Motives: Level up, laugh a lot and do a sonic rainboom
If you have pictures of my cosplays, I'd really love to have them. So I ask you kindly to send them to my e-mail. You may also contact me on any occasion if you wish :) milla.mht@gmail.com
