|
kuva Sini Kilpeläinen |
Olin todella siis viime lauantaina larppaamassa toista kertaa elämässäni. Larppi pidettiin Outokummun Kolmikannan leirikeskuksessa, eli keskellä ei mitään. Erona edelliseen peliin eli
Grimmwoodiin, tämä on kampanja, eli se pelataan useammassa osassa. Varkaiden kilta kertoo, no, varkaista ja niiden killasta kuvitteellisella keskiajalla. Oma hahmoni on
"Entinen legendaarinen trapetsitaiteilija, joka esiintyi Neithanin sirkuksessa, nykyisin killan taitavin kiipeilijä.". Hahmo nimeltä Pääskynen. Poikaystävänikin oli larppaamassa, hänen hahmonsa oli emo, juoppo, sovinisti haltia nimeltä Theo.
En oikein ennen tätäkään peliä oikein hiffannut kuinka tämä larppi-homma oikein toimii, ja kuinka osaan olla joku jota en edes ymmärrä. Eilen yöllä sitten viimein selittäessäni ystävälleni larppaamisesta tajusin kaikki poikaystäväni ja muiden larppaajien useamman kuukauden ajan selostukset kuinka larppaamisessa ei ole kyse suorittamisesta, vaan enemminkin eläytymisestä ja heittäytymisestä. Ehkä nyt seuraavassa osassa osaan jo olla yrittämättä ottaa paineita. Larpia edeltävä ropekin meni aika heikosti kun istuin vain hiljaa itkien sitä etten osaa. Olinkin ropen jälkeen peruuttaa menemästä koko larppiin koska tunsin olleeni niin epäonnistunut kaikessa, ja että en osaisi mitään kuitenkaan. Päätin kuitenkin mennä ja ihan hyvä juttu loppujen lopuksi. Tahdonkin nyt päästä ropettamaan keikat että pääsen eteenpäin oman hahmoni kanssa.
Mitä vaatetukseen tulee... sanotaan että tein kuudessa päivässa kaksi viittaa, paidan ja kaksi takkia, sekä kaksi huivia ja hanskat :
P
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Pääskynen
Mein oli todella vaikea keksiä, mitä haluan pukea hahmolleni. Tuntui etten saanut hahmopaperista mitään irti. Viitan ja saappaat, sen sain kehitettyä. Vasta larppia edeltävänä torstaina sain sitten lopullisen idean mitä teen, sekä hyötykäyttää
Ritualistin laukkuja.
Pukuun kuului siis paita, takki, viitta ja villakangashuivi, sekä virkatut käsineet ja kauluhuivi. Koska Pääskynen ei ole rikas, halusin käyttää yksinkertaisia vaatteita. Koitin pitää huolta itselleni tärkeistä yksityiskohditsa, kuten siitä miten viitan jokainen sauma on päältäommeltu villalangalla saadakseni sen näyttämään keskiaikaisemmalta. Ruskeaa takkia en tullut käyttäneeksi, oli liian lämmin kolmen villakangaskerroksen kanssa (villakangashuivi+viitta+takki). Viitan kanssa olin ajoissa valmis, toisin kuin paidan ja takin, jotka ompelin perjantain koulussa. Huivin ja käsineet virkkasin myös koulussa ollessani, tosin pitkin viikkoa.
|
Kuva Sini Kilpeläinen |
Olin lopulta tyytyväinen asuuni. Siskoni mies kommentoi että voisin toimia
"Hanna" elokuvan vaihtoehtoisena näyttelijänä jos tarve tulisi. En edes ollut tajunnut yhtenevyyttä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Theo
Itsestäni poiketen poikaystäväni oli helppo sanella minkälaisen puvun haluaa. Mustaa, mustaa ja mustaa karvaa. Idean pohjalla oli
Jon Snow ja
Elric Melnibonelainen. Valmis puku näytti aika pitkälle näiden sekotukselta. Ja ainakin omasta mielestäni älyttömän komea :
D
Koska Theo on selvästi varakkaampi kuin Pääskynen, halusimme että se näkyy vaatetuksessa (esim takissa on satiinivuori). Lisäksi haltiamaisuus piti saada näkyviin. Vaikka puvussa oli vain viitta, takki ja karvaolkahärpäke, niin käytin näiden tekemisessä enenmmän vaivaa kuin oman puvustukseni. Takin napit ompeli poikaystäväni, nyt ei enää tarvitse ommella puuttuvia takin nappeja kun osaa itse :
P
|
Kuva Nuutti Turkki |
Kuvat Sini Kilpeläinen